Araap Saang,
Ng'olyootab asoya ko miitei tuguuk aeng'u che nyoolu kiibwaat ye king'alale 'corruption'.
1. Ki kotemenee Narc (anan kiguure nee serikalinoo?) koisto sineetab asoya eng' Kenya. Ye kimwa keele piliisiek che indoi ko makwong'ee. Ago ateebe ale amu nee asi kisuboot buunuk (small fish) ak kebagaakta chemoogenik (big fish) ko ma nyoolu. Biik ata che ki kiimut kapkiruok yetaab kinaam afiisitab chiicho nyooru robiisiek eng' araweet che manyooru biik alage eng' kenyisiek sosom koboisiei eng' sirikali? Meemuti chii amuu ribei njireenik che toldol ak kosuboot choo kabar sineet. Eng' ye kiweech kemuuchi keele kikoambaaran borieetab 'corruption' eng Serikali.
2. Ne bo aeng' Araap Sang ko kiito ne aguure 'kaloosuneetab choriik eng' kwenuutab biikab emeet' (social attitude). Ata biik che kenyooru koleen 'muren chichoo, kiibor tuguk eng' yoo kimitei boisieet'. Ye kiicha chiito keele 'muren' chii ne chooree biik alak ko kakiutiee keele ye ibata kochoorei che bo oldo age, koweeksei ne matiny kochooreeneech. Ara anyun ongiteweer choriik cho choorweech ak choo chooreneech amu choriin ko choriin. Ma mii miat ne inage beek age. Ye kineetgei kiteweer choriik ak koyeech koroti ye kikas tuugennywa, bas kemuuch keistoegei agot lewenisieetab choriik. Ye kochoorei chiito tuguk komii oldo age ko mie kenai komie keele 'ma utiee moseet kaatwaalet', ara ye nyoor kasar age koweendi tai tiendo kou biiteet.
Choriin ko teweeria, choornateet ko takaneet, ama muren chi ne boru tuguuk. Tuuswook chi ne ma boisie kaweetnyi kocheeng' tuguuk. Che kichoorei kotaaburburaani ak kooteeres.
Mutio amu kakoiit ra,
Sere nyou woi!
Ng'olyootab asoya ko miitei tuguuk aeng'u che nyoolu kiibwaat ye king'alale 'corruption'.
1. Ki kotemenee Narc (anan kiguure nee serikalinoo?) koisto sineetab asoya eng' Kenya. Ye kimwa keele piliisiek che indoi ko makwong'ee. Ago ateebe ale amu nee asi kisuboot buunuk (small fish) ak kebagaakta chemoogenik (big fish) ko ma nyoolu. Biik ata che ki kiimut kapkiruok yetaab kinaam afiisitab chiicho nyooru robiisiek eng' araweet che manyooru biik alage eng' kenyisiek sosom koboisiei eng' sirikali? Meemuti chii amuu ribei njireenik che toldol ak kosuboot choo kabar sineet. Eng' ye kiweech kemuuchi keele kikoambaaran borieetab 'corruption' eng Serikali.
2. Ne bo aeng' Araap Sang ko kiito ne aguure 'kaloosuneetab choriik eng' kwenuutab biikab emeet' (social attitude). Ata biik che kenyooru koleen 'muren chichoo, kiibor tuguk eng' yoo kimitei boisieet'. Ye kiicha chiito keele 'muren' chii ne chooree biik alak ko kakiutiee keele ye ibata kochoorei che bo oldo age, koweeksei ne matiny kochooreeneech. Ara anyun ongiteweer choriik cho choorweech ak choo chooreneech amu choriin ko choriin. Ma mii miat ne inage beek age. Ye kineetgei kiteweer choriik ak koyeech koroti ye kikas tuugennywa, bas kemuuch keistoegei agot lewenisieetab choriik. Ye kochoorei chiito tuguk komii oldo age ko mie kenai komie keele 'ma utiee moseet kaatwaalet', ara ye nyoor kasar age koweendi tai tiendo kou biiteet.
Choriin ko teweeria, choornateet ko takaneet, ama muren chi ne boru tuguuk. Tuuswook chi ne ma boisie kaweetnyi kocheeng' tuguuk. Che kichoorei kotaaburburaani ak kooteeres.
Mutio amu kakoiit ra,
Sere nyou woi!
No comments:
Post a Comment